Eka yritys!

Uskallan ehkä kohta jo hengittää (ehkä!), sillä Prada siemennettiin keskiviikkona illalla Fürstenballilla. Pakastespermalla tosin, sillä kuten osattiin arvata, ori oli liian suosittu ja tuoretta ei riittänyt Suomeen asti. Onneksi homma pelaa Leena Väihkösen klinikan ja Ordenojan oriaseman välillä ja pakaste saatiin keskiviikoksi. Prada vietti Leenalla viime vuonna 1,5kk joten sen nopeat ovulaatiot olivat tuttuja Leenalle ja onneksi kerettiin siementää! Normaalisti siis kun tamma on lähellä ovulaatiota ja siemennetään pakasteella ultrataan aamulla, annetaan katkaisupiikki ja seuraavana aamuna siemennetään, mutta meidän tyttö tykkää ovuloida jo katkaisun jälkeisenä iltana jonka takia viime vuonna pari kiimaa meni sivutien, kun aamulla ei ollut enää mitään mitä siementää. Nyt Leena kuitenkin osasi odottaa tätä ja siemenet saatiin illaksi sisään. Ei myöskään tarvinnut miettiä varaoria kun pakastetta löytyi onneksi jo Suomesta.

Nyt on kuitenkin kaksosvaara(!) sillä kummallakin puolella munasarjoissa löytyi saman kokoiset follikkelit. Kaksosia ei suosita hevosten raskauksissa koska usein vähintään toinen varsoista on vakavasti kehitys(vammainen?) eikä selviä. Ja siinä on riskinsä myös emälle. Vien Pradan tarkastusultraan 24.5 jolloin tiedän enemmän. En halua olla millään tavalla optimistinen, joka viime vuosi meni kaikin puolin perseelleen ja hengitän vasta kun mulla on terve varsa sylissä :D Mieluiten musta orivarsa jolla olis valkoinen merkki päässä.  Kuitenkin, nyt on paremmat edellytykset tiinehtymiselle kuin viime vuonna sillä päästiin siementämään ekan kerran jo toukokuun puolella siinä missä viime vuonna se oli juhannuksen aikaan. Ja nyt klinikka on talutusmatkan päässä joten ei tarvitse soitella Lissua ultraamaan koko ajan ja voi myös siementää viikonloppuisin. Viime vuonna 3 kiimaa meni hukkaan siihen, kun se ovuloi sunnuntai yöllä ja silloin ei saa mistään siementä ellei ole oriasemalla jossa on pakastetta. Fürstenballin siemen on kuitenkin ilmeisesti ihan hyvän laatuista pakastettunakin, yksi hienon orin taidoista! Tässä toinen, nimittäin kumartelu :D

(Ori)valinnanvaikeus!

Viime viikolla sain ensiluokkaisia jalostusohjeita yhdeltä Suomen parhaimmista koulukasvattajista. Riverbank- tilan Marjo Vainikka kävi katsomassa Pradaa livenä, silmällä pitäen orivalintoja. Kuten aikaisemmin linkkailin, ykkösvalintani on Fürstenball, mutta koska oriin varsat ovat olleet erinomaisia (mm. 2012 Oldenburg Körungin voittaja Follow Me) sitä voi olla hankala saada Suomeen. Siksi on hyvä olla kakkosori, jota voi tiukan paikan tullessa kysyä. Oon kuitenkin aika fiksoitunut Fürstiin joten toinen valinta on äärimmäisen hankala. Tokan orin listalla on periaatteessa kaikki Schockemöhlen kouluoriit, eli http://www.carrusdressage.com/oriit/koulu.htm . Erityisesti esiin keskustelussa nousivat Danciano, Grey Flanell, Sir Donnerhall, San Amour, Foundation, Desperando, Bretton Woods ja Bordeaux. Mutta kestä valita? Tässä pieni lista orivalintaa tekevälle:

1. Mihin käyttöön varsa tulee? Pradan varsan tapauksessa haluan kevyen, kauniin, kokoamiskykyisen, korrektin, järkevän ja suorituskykyisen tulevaisuuden kilpahevosen vaativiin koululuokkiin, mahdollisesti jalostukseen. Pitää siis pohtia realistisesti tamman liikkeitä, luonnetta ja rakennetta ja hakea oria jolla on suurin todennäköisyys paikata puutteet.

2. Tamman puutteiden ja vahvuuksien kartoitus. Tämä voi olla hankalaa amatöörille, jonka takia kannattaakin näyttää tammaa kokeneelle kasvattajalle joka osaa analysoida rakennetta ja liikkeitä. Pradan tapauksessa ei ole mitään suurta epäkohtaa joka pitäisi korjata; sen liikkeet ovat tahdikkaat ja aktiiviset, hyvä takaosan työskentely ja työmoraali, sopusuhtainen rakenne ja suorat jalat, mutta lapa on hieman pysty ja etuosaa olisi hyvä saada enemmän ylämäkeen. Onneksi tämäkään rakenteellinen puute ei sinänsä maailmaa kaada koska ratsastaessa Prada kyllä osaa sijoittaa painon takaosalle jotta etuosa säilyy kevyenä ja ryhdikkäänä. Lisäksi Marjo lisäisi Pradaan kokoa (sk. 165cm) mutta itse en ole niin huolestunut siitä sillä Pradan varsat ovat olleet poikkeuksetta todella suuria ja itse olen vain 162cm pitkä. Itse toivoisin lisää ns. kilpahevosen mentaliteettiä Pradaan, sillä vaikka se on maasta käsin helppo käsitellä, yhteistyöhaluinen eikä säiky jne, se hermostuu ja menettää keskittymisensä aika helposti joka ei kisoissa ole hyvä juttu.

3. Oriin puutteiden ja vahvuuksien kartoitus. Mitä ori periyttää? On hyvä muistaa, että vaikka kuinka erinomainen yksilö joku hevonen voi olla, periytyvät kaikki ominaisuudet normaalijakauman mukaisesti. Eli jokainen ori tekee joitain parempia ja joitain huonompia varsoja ja välissä paljon keskinkertaisia. Tosin yleensä jälkeläisissä on jokin punainen lanka, mitä ori "leimaa" jälkeläisiinsä. Jos punaista lankaa ei ole, kyseessä ei silloin ole hirveän hyvä jalostusori... Jotkut yksilöt taas periyttävät niin hyvin, että useat jälkeläiset ovat itse oria parempia! Esim. De Niro, jolla on eniten Grand Prix- tason jälkeläisiä maailmassa tällä hetkellä. Tosin De Nirokin on GP-tasoinen, mutta sen jälkeläiset ovat silti parempia kuin se itse.

4. Plussien ja miinusten summa. Eli kun kummankin tamman ja oriin ominaisuudet ovat kartoitettu kannattaa tehdä esim. vanha kunnon +/- lista. Fürstenball periyttää siroa rakennetta, upeaa kaulaa ja päätä, hyvää luonnetta ja liikettä. Ilmeisesti jälkeläisten käynti ja laukka ovat erityisen kehuttavia. Mielestäni Fürstenball on melkein itse täydellisyys, se vastaa omia ihanteitani todella paljon. Prada puolestaan periyttää kokoa, valkoisia sukkia ja päämerkkejä, hyvää luonnetta, keveyttä ja erityisen hyvää ravia (tämä kahdelta edelliseltä omistajalta heidän Prada-varsoihin perustuen). Jokainen sen jälkeläinen on kuitenkin eri oriista ja tyypiltään erilaisia, eli siitostammana monipuolinen. Toivon Pradan tuovan Fürstenballiin kokoa, ja muuten tukevan oriin hyviä ominaisuuksia. Toivon Fürstenballin tuovan Pradaan enemmän suorittaja-mentaliteettiä jota D-linjasta tunnetusti löytyy sekä parempaa lavan asentoa.

Eräitä Fürstenballin jälkeläisiä:

Feuerball

First Ballerina Macohl

Oldenburg Körungin voittaja Follow Me

Ihan mieletön varsa!

HB Future Fun

Ja sitten vielä vähän Pradan vauvoja. Ensimmäisestä mulla ei valitettavasti ole kuvia.

Tammavarsa De Nirosta, tässä 3 viikkoa vanha. Sai 8,75 arvostelussa.

Larkshill Picasso i. Karolinger II

Larkshill Boogie Woogie Tänzer, oriista Benetton Dream

Sama orivarsa kuin ylempänä, tässä 2 vuotiaana. Laukka hyvin ylämäkeen ja aivan valtavahan se on!

Kiimakontrollia ja peruskauraa

Anteeksi taukoilu, elämä on ollut Suomessa hieman hektistä muuttosuunnitelmien ja tulevaisuuden pohdinnan kanssa. Kerkesin jo tallikaverin autoakin kolhimaan, joten mietin että nyt voisi olla hyvä aika ottaa iisisti ja kirjoitella vaikka blogia. ELL Liisa Harmo kävi maanantaina ultraamassa Pradan ihan sillä mielellä että nähdään onko kohdussa tulehduksen merkkejä ja missä mennään kiima-kierrollisesti. Iloinen yllätys olikin, että sillä oli 4,8mm (eli hyvän kokoinen) folliikkeli vasemmassa munasarjassa valmiina ovuloimaan. Viime vuonna Pradalla oli jotain kiimahäiriöitä oletettavasti muuttostressistä ja se teki vain 3,5mm folliikkeleita, eli todella pieniä. Lissu antoi mulle Regumate pullon, jota annetaan nyt 8pv kuuri 12,5ml päivässä oraalisesti. Sen on tarkoitus tasata kevään kiimoja ja auttaa seuraavan kiiman ajoittamisessa. Prada näytti tänään niin sydänjuuriaan myöten loukkaantuneelta kun tuikkasin ilmeisesti pahan makuisen hormonitökötin suuhun.

Treenin kannalta ollaan nyt tehty ihan perus juttuja, kenttä on ollut sen verran jäinen että laukkaamaan ei ole vielä kunnolla päässyt, mutta nyt se näyttää jo hyvältä. Prada oli tänään tosin niin kiimainen että tyydyin vaan juoksuttamaan, sain ihan tyylikästä videomatskua! Olen todella innoissani tulevaisuudesta, sillä näistä kahdesta ei voi tulla muuta kuin hemmetin hieno vauva<3

Kevyttä ravia pari viikkoa sitten.

Onnea vasta 8-vuotiaalle Fürstenball:ille ensimmäisestä Prix St. Georges- voitosta! Pradan sulho.

I rest my case. 

Vuokraajaa vailla!

Kevään suunnitelmat ovat selkeytyneet nyt sen verran, että ensinäkin peruin osallistumisen FWB-kantakirjausnäyttelyyn 23 pv, sillä herpesvirusta on ollut nyt liikkeellä enkä a) halua sitä omaan tammaani ja b) halua saada sitä näyttelystä ja viedä sitten uudelle tallille saati Hevoskylän klinikalle jossa on reilusti tiineitä tammoja. Joskus on otettava vaan vastuu ja olla menemättä vaikka harmihan se on, mutta Virossa on jo kuollut yksi hevonen virukseen ja Englannissa useat siittolat ovar karanteenitoimissa. Suomessakin on jo reilusti tapauksia, josta ei kyllä olla infottu tarpeeksi... mutta minun tammahan ei sitä saa. Prkl!

Mutta Leena Väihköselle ja Pia Varjosen tallille ollaan nyt soitettu ja sovittu, että tulen 24.4 jolloin mulla on pääsykoe Lahdessa katsomaan myös tallipaikkaa, vaikka alustavasti sovittiin jo että veisin Pradan sinne 28 päivä. Uskon, että kyseessä on juuri oikea talli meille, sillä Pinkin sivujen mukaan he painottavat hevosten hoidossa samoja asioita kuin minä, jonka lisäksi talli on ihan Hevoskylän klinikan vieressä. Mikä parempaa, kuin taluttaa oma tamma ultraan tai siemennykseen, säästyy eläinlääkärin matkakustannukset eikä tarvitse kuskata tammaa ympäri Suomea! Muutan kuitenkin itse vasta kesäkuun alussa, joten vuokraajaa tarvitaan.

Jos olet, tai jos tuttusi/kaverisi on Lahden seudulla asuva koulupainoitteinen ja tunnollinen ratsastaja, voi lämpimästi ottaa yhteyttä annasturunen@gmail.com :) Vuokraajan tulisi aloittaa toukokuussa ja käydä 2-3 krt/vko, hinta 150e/kk. Tallilla on erinomaiset puiteet valmentautumiseen maneesista suomenmestari-valmentajan oppeihin! Tiineys, jos nyt tiineeksi sattuu, vaikuttaisi vuokraussuhteeseen vasta viimeisillä kuukauksilla kun masu kasvaa niin isoksi että laukkaamisesta tulee epämukavaa tammalle (eli noin vuoden päästä). Etsin siis aikuista vuokraajaa, jolla on perusratsastus kunnossa ja on avoin oppimaan herkemmäksi ratsastajaksi. Prada ei sinänsä ole hankala hevonen, maasta käsin todella helppo ja rauhallinen ja ratsastaessa ei pukita ja harvoin säikkyy, mutta jos ratsastaja on kova, rauhaton tai käsi-painoitteinen Prada voi hätääntyä tai alkaa kiemurtelemaan. Jos siis haluat oppia herkäksi, helläkätiseksi ja istuntapainoitteiseksi, tässä on täydellinen hevonen siihen, se on ainakin mulle opettanut niin paljon! Sillä on oma moottori, osaa väistöt ja avot, mutta laukka talven jäljiltä raaka, kun kenttä oli talvella niin liukas ettei sillä juurikaan laukattu. Myös maastoiluun tai syksyn pikkukisoihin. Rohkeasti vaan yhteydenottoja, saa kertoa kaverille! :) Oon kanssa omistajana aika helppo, uskon että nykyiset vuokraajat voivat allekirjoittaa että oon aika joustava ja rento.

Astutussuunitelmia

Soittelin viime viikolla eläinlääkäri Katja Lahdenvuolle kelle olin syksyllä sopinut vieväni Pradan siemennettäväksi huhti-toukokuussa. Ja aikamoinen suunnitelmien muutos tulikin sillä Katjahan on äitiyslomalla ja siten ei ymmärrettävistä syistä pyöritä siittolaa tänä kesänä :D Joka jätti mulle vaihtoehdoksi joko Ordenojan oriaseman Pöytyällä tai Leena Väihkösen klinikan Orimattilassa. Kummassakin olisi plussansa ja miinuksensa, Ordenoja on kauempana mutta siellä säilytetään pakastespermaa ja siellä olisi laidun-mahdollisuus. Väihkönen lähempänä, mutten ole varma siementääkö Leena esim. viikonloppuisin. Tammat kun ei hirveästi katso ajankohtaa ovuloinnissaan, viime vuonna meni 3 kiimaa sivusuun koska se ovuloi sunnuntaina eikä tavaraa saanut tilattua Saksasta silloin.

Olen kuitenkin kallistunut nyt tällaiseen lopputulokseen: 23.4 on Nurmijärvellä FWB-kantakirjanäyttely johon ollaan nyt ilmoittauduttu. Saadaan ilmeisesti vapautus ratsastuskokeesta koska Prada on varsonut useampia varsoja, joka voi olla aika hyvä juttu koska en tiedä yhtään miten se käyttäytyisi ja olisiko edukseen satulan alla kun koko talvena ei ole tyyliin edes päässyt laukkaaman. Veikkaan että se saa 2 ktk-palkinnon.

Sitten huhtikuun viimeinen viikonloppu haluaisin viedä Pradan Pia Varjosen tallille, jonne oltiin yhteyksissä sunnuntaina. Talli on talutusmatkan päässä Väihkösen klinikasta ja siten voisin vaikka ratsastaa sen aina ultaan jne, ei tartteis tamman muuttaa monesti ja kuskata ympäri Suomea, se stressaa paljon uusia paikkoja. Lisäksi Pialla olisi maneesi, joten voitaisiin jatkaa kengättä ensi talvi. Tänään kiusasin Pradaa hankitreenillä, ulvoin naurusta kun pikku primadonna inhosi lunta niin sydämensä kyyllyydestä! Hyvää jumppaa ainakin sai.

Mites noi koulukisat? - Kritiikkiä Suomen kisasysteemille.

Muistelin tässä juuri kaikkia eroja Jenkit versus Suomi, ja erityisesti kilpailujen käytännöissä on oikeasti aika yllättäviä eroja. Homma pisti mietityttämään sen verran, että johan sitä nousi keskustelua hevoskavereiden kesken. Jenkeissä tehdään monet asiat todella huonosti ja kouluratsastus on alkeellista mutta hei, NIIN ON SUOMESSAKIN. Florida on Yhdysvaltojen "Dressage Capital" eli kouluratsastuksen kehto, ja siellä kaikki menee niin kuin liitto käskee - tässä tapauksessa USDF (United States Dressage Federation) ja heidän käytäntönsä ymmärtääkseni omaksutaan vahvasti hevosmaailman kummisedältä eli FEI:ltä. Joissain asioissa on vaan niin paljon enemmän järkeä, joissain ei, keskustelua saa syntyä kommentti-osioon jos haluaa. Tässä muutamia räikeitä eroja:

-Radalla saa käyttää raippaa. Kyllä! En ole ihan varma mihin luokkaan asti, mutta 110cm kouluraippan saa tuoda radalle ihan vaativiinkin luokkiin asti, joku (eli tarkistakaa referenssit, minä oon laiska) sanoi että jopa Pyhä Yrjö- tasolle saakka voi käyttää raippaa. En ole puolesta enkä vastaan sinänsä, mutta kyllä se pienenä ketutti kun tallin tuntihevosilla menee verkassa kivasti ja sitten jätetään raippa itse suorituksesta - ihme psykologinen voima - ja hevonen ottaa tilanteesta niin röyhkeästi hyödyn että huhhuh. Toisaalta kyllä hevosen on mentävä ihan yhtä hyvin raipalla tai ilman. Hmm...

-Radan "kutsuminen". Toinen asia jota mun pienet aivot eivät vaan käsittäneet on se, että VOIT OTTAA VALMENTAJAN HUUTAMAAN RADAN SITÄ RATSASTAESSASI, eli ts, ei tarvitse opetella sitä ulkoa. Täh? Tätä olen oikeasti vastaan, ei mikään niistä radoista nyt hei niin vaikea ole, ettei niitä tarvitsisi muistaa ulkoa. Ei jatkoon!

-Rata A ja rata B. Henkilökohtaisesti inhoan rata B:tä, jonka mitat ovat 20 x 40 joka muistuttaa lähinnä levähtänyttä neliötä jossa ei mahdu hevosen kokoinen hevonen tekemään edes kunnon lisäyksiä. Rata A:ta käytetään Yhdysvalloissa aina, se on hyvät 20 x 60 jossa mahtuu jopa tekemään. Voin vain olettaa rata B:n idean olevan järjestäjien helpottaja, sillä tarvitaan vähemmän tilaa ja vähemmän aitoja. Kaikilla kisajärjestäjillä kun ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi isoa kenttää tuohon isompaan. Mutta tässä astutaan minun mielestä pahasti kouluratsastuksen idealismin varpaille; hevosen on näytettävä mahdollisimman näyttävältä ja askeleen oltava matkaavoittavaa. Pienellä areenalla ja varsinkin nuorella hevosella tämä oikeasti vaikeuttaa rataa, jos hevonen kokee vaikeaksi edes liikkua vapaasti kun oho - taas edessä on kulma... lisäksi suurin osa suomalaisista radoista on mitoitettu B:hen, johon toivon muutosta lähivuosina.

-Kevennys. FEI:n luokissa saa keventää ravissa yllättävän pitkälle asti; vasta kun aletaan tekemään koottua työtä pitää istua alas. Kevennys annetaan vapaaehtoiseksi vaihtoehdoksi, jonka monet ottavat, sillä painotus on jälleen hevosen askeleen lennokkuudella ja matkaavoittavuudella. Kevennys lisäksi helpottaa nuoria hevosia. Minusta helpon B:n luokat pitäisi saada vielä keventää, sillä muuten ratsastajan ajatusmaailma voi edetä väärässä arvojärjestyksessä, ruvetaan lyhentämään kaulaa ennen kuin hevonen menee edes mielellään eteen. Helpossa B:ssä vielä tehdään vain uria askellajeissa eikä mitään ns. temppuja, ja joillain ratsastajilla hevosen askel kärsii kovin jos ratsastaja ei osaa vielä istua kunnolla harjoitusravissa. Kevennys-optio voisi helpottaa hevosen eteenpäinpyrkimystä ja askeleen lennokkuutta, selän joustoa... eli todella perustavanlaatuisen tärkeitä asioita. Eikä sitä olisi pakko tehdä, se on vain yksi mahdollisuus.

-Vaikeustasojen eteneminen. Jenkeissä luokat alkaa ns. Training Levelista, joka on vain eri uria askellajeissa, ei sinänsä mitään vaikeaa. Luokkiin kuuluu kuitenkin aina joku pätkä "anna hevosen venyttää kaulansa pitkäksi kevyessä ravissa" ja käyntiä. Miksei Suomessa ole näitä luokkia? Helpossa C:ssä ei taida olla askeltakaan käyntiä? Lisäksi kaulan laskeminen ja pidentäminen ravissa, vaikkakin lyhyt pätkä, kertoo jotain hevosen läpiratsastuksesta ja rentoudesta. Training levelistä mennään FEI:n luokkiin alkaen Level 1 (jota on 3 rataa) Level 2 (jota on 3 rataa) Level 3 jne, ja vaikeustasoa lisätään todella pikkuhiljaa ja hevosen lempeää koulutusta ajatellen. Suomessa hirveän räikeä epäkohta on hyppy helposta B:stä helppoon A:han, jossa hevosen pitää yhtäkkiä oppia hirveästi uusia juttuja! Mielestäni siirtyminen noiden kahden luokan välillä pitäisi olla sulavampi ja uusia asioita esitellä maltillisessa järjestyksessä.

Tässä ainakin muutama ero, enjoy.

Ja taas tapahtuu

On se niin että ikävän tapahtuman seuraukset kantavat pitkälle! Kuulin Floridan tallinomistajalta että yksi tammoista oli stressin seurauksena nyt luonut varsansa pari kuukautta etuajassa, ei selvinnyt... ja taas olisi ollut komea musta orivarsa täyssukkineen!!! Eli nyt kahden varsan menettämiseen on mennyt sellaiset 30 000 dollaria hukkaan. Onneksi lähdin, en olis varmaan kestänyt toisen menetystä. Tamma Velvet oli siis yksi niistä ketä juoksin turvaan savulta palon aikana, luulin saaneeni sen turvaan tarpeeksi ajoissa mutta epäilen vahvasti että lähiympäristön kasvit ovat imeneet palossa liuenneita toksiineita ja myrkyllisiä hiukkasia sekä vedessä että ilman kautta, ja jos hevoset moista syö niin ei varmasti tee hyvää sikiön kehitykselle. Lisäksi tallin pihassa ramppaa talonpurkajia/uudelleenrakentajia jotka stressaavat herkempiä hevosia.

Mutta on niitä hyviäkin uutisia; orpovarsa Ray on saanut uuden kodin! Ehdin tavata uuden omistajan ja olipas kerrassaan mukava tyttö, ikävää että osti varmasti vaikeamman hevosen mitä uskalsi kuvitellakaan... Päivä ennen lähtöäni käytiin Clairen kanssa taluttamassa Rayta tiellä ja meidän naapurilla oli possu jota se pelkäsi niin hemmetisti että poukkoili joka suuntaan. Ei siinä mitään pahaa sinänsä, mutta pukitti/potkaisi ilmaan sivulle niin että meni parikymmentä senttiä takakavio meikäläisen kallon vierestä :) No, voinpahan sanoa että tuon hevosen (ja sen isän) käsittelemisen jälkeen saa olla aika hemmetin paha tapaus jos en osaa käsitellä!

Rayray uudessa kodissa. Ei tule ikävä!!!! 

Pradan treeneihin kuuluu ihan hyvää, se on nyt (viimein.....) rekisteröity Hippokseen, tunnistaja kävi viime viikolla. Ai minäkö laiska? Ei siinä mennyt kuin melkein vuosi, vaikka rekkaus pitäisi tehdä jo kuukauden sisällä maahantuonnista. "Hups". Kuitenkin, tähtään 23.4 FWB-kantakirjaukseen Lohjalle, jos laukka saadaan kuntoon. Se meinaan nyt vaan juoksee alta, enkä halua viedä sitä näytille uuteen jännään paikkaan jos jarru ei toimi edes kotona. Ravi ja käynti näyttävät - anteeksi nyt vaan - hemmetin hienoilta, pyrin saamaan videota tulevalla viikolla. On se oma hevonen vaan niin <3!