Tänään orpovarsa Raylla ratsastettiin ekaa kertaa! Meni todella hyvin. Se on saanut jo paljon lihaa luidensa päälle, vaikkei todellakaan vielä tarpeeksi. Hyvin pojalla piti pokka jo valmiiksi jännässä tilanteessa, kun jostain syystä kentälle tuli yhtäkkiä kaiken maailman hälinää; tammat (jotka edelleen tarhaavat kentällä, vihaanvihaanvihaan) laukkailivat ympäriinsä, naapuri päätti alkaa käynnistää Vietnamin sodan aikaista ajoneuvoaan aidan takana, Donny jahtasi naapurin koiria jotka ulvoivat ja haukkuivat jonka lisäksi oli tosi tuulista. Mielestäni sen kanssa edetään kyllä aivan liian nopeasti koska Gina haluaa sen pois nurkista... tänäänkin, ottaen huomioon että joutuu kantamaan ekaa kertaa ratsastajaa selässä, Gina halusi Clairen ratsastavan sillä varmaan noin 20min josta talutin käynnissä pari kierrosta jonka jälkeen harjoiteltiin ohjaamista ja eteenpäin menoa. Ihan käyntiä siis vain, mutta noin huonokuntoiselle kolmevuotiaalle ekalla kerralla noin paljon informaatiota? Sillä ei siis ole _mitään_ lihasta selässä, päin vastoin näyttää että joku olisi haukannut palan sen sään kummaltakin puolen. Ja tämän lisäksi juoksutettiin sitä aluksi ravissa aika reilusti.

Orpovarsa Ray ekaa kertaa ratsastaja selässä. Komea poika!

Pradan kanssa, vaikka se oli jo 13v kun mulle tuli, ja sillä oltiin ratsastettu joskusmuinoin, etenin todella hitaasti varmistaakseni kunnon pohjan ratsastukselle. Aluksi taluttajan kanssa käyntiä ja pari ravipätkää, sitten kaikkia askellajeja liinassa (ravi ja laukka kevyessä istunnassa) ja vihdoin ohjaus/pysähdys/eteenpäinharjoituksia ilman avustajaa. Kaikkia näitä tein varmaan yhteensä kuukauden ajan ennenkuin aloitin vaatimaan siltä yhtään mitään. Voi toki olla, että olin liian varovainen mutta henk.koht mielipiteeni on että otan mieluummin hitaasti ja varmasti kuin liikaa kerralla jolloin saatetaan ottaa takapakkia koulutuksessa. Kukin tyylillään - hyvin Prada liikkuu tätänykyä.

Pradan ja mun eka ravi. Kevyessä istunnassa liinassa heinäkuussa 2012.

Ekoja harjoitusraveja 3kk treenin jälkeen.

Selän toimintaa on kaikessa ratsastuksessa syytä miettiä alusta asti jos haluaa itselleen terveen ja korrektisti liikkuvan hevoskaverin saati kilparatsun. Ekoja harjoitusraveja tein vasta 2-3kk "ratsutuksen" jälkeen kun Prada osasi käyttää selkäänsä oikein ja liikkui eteen tarpeeksi. Kuten kuvassa näkyy se pyrki (ja pyrkii välillä vieläkin) kuolaimen taakse, mutta oikealla eteenpäinratsastuksella sekin hoituu ja selkä tulee käyttöön. Hieno ero muuten noissa kahdessa kuvassa lihasmassan määrässä!

Huomenna otetaan vihdoin ja viimein videota musta ja friisiori Bentestä. Toivon ainakin pystyväni demonstroimaan laukan parantamista metodilla jonka luin Kyran Aakkoset-kirjasta... mutten lupaa mitään :D